Tämä risteily jokilaivalla on minusta ihan parasta mitä Venäjällä on matkailijalle tarjota. Olen tehnyt matkan monta kertaa enkä koskaan kyllästy siihen. Matkustaminen maata pitkin (tai oikeastaan vettä pitkin) lähialueella mutta syvällä Venäjällä luonnonkauniissa Karjalassa mutta aivan toisessa maailmassa on niin erilaista, virkistävää ja ajatuksia avartavaa.
Matkustamisen kätevyys, viikko viihtyisällä jokiristeilijällä purkaen laukut vaan kerran on helppoa sekä nauttiminen matkan aikana hyvästä ja kauniisti katetusta ruuasta kolmesti päivässä on niin rentouttavaa. Reitin varrella on monta hienoa käyntikohdetta ja paljon silmäähiveleviä maisemia, luonnonkauniit Valamon luostarisaariston ja Kizhin museosaaren avarat järvimaisemat sekä Petroskoin karjalaiskaupunki ja Syvärijoki pikkukylineen ja sulkuineen ovat todella kiinnostavia käyntikohteita ja kaikki erilaisia keskenään.
Liikkuminen kodikkaalla jokiristeilijällä on erinomaisen kätevää katsellen muuttuvia vuorokaudenaikoja ja näkymiä aavalla ja rannalla. Samalla voi nauttia monipuolisesta risteilyohjelmasta, joka saattaa olla korkeatasoinen pianisti tai viulisti, oopperalaulaja, venäläinen kilpatanssipariskunta tai balalaikkavirtuoosi; luentoja Venäjästä, venäjän kieli- tai käsityökurssi tai pelmenien leivontaa kokin opastuksella. Ihanan ulottuvuuden matkaan tuovat myös virkistävät aamuvenyttelyt aurinkokannella laivan lipuessa pitkin kauniita maisemia.
Nelikantiset jokiristeilijät lähtevät jokisatamasta Pietarista, jonne pääsee vaikka Allegro-junalla. Laivat lähtevät iltaisin seitsemän-kahdeksan aikaan, joten Pietariinkin ehtii suunnittelemaan jotain ohjelmaa riippuen tietysti miten ja milloin lähtee Suomesta.
Lähtö Pietarista
Lähtö jokisatamasta on yleensä juhlallinen. Kokonnutaan musiikin soidessa nauttimaan kuohuviiniä laivan yläkannelle, jonne risteilyaluksen arvoisa kapteeni saapuu pitämään risteilyn tervetuliaispuheen sekä esittelemään miehistönsä avainhenkilöt. Ilmapallojen lähettäminen taivaalle toiveiden saattelemana on ollut myös usein osa tätä rituaalia.
Useimmiten tilaisuuden jälkeen pidetään turvallisuusharjoitus, johon on jo valmennettu tervetuliaistilaisuudessa. Pitkän hälyytysmerkin jälkeen laivan kovaäänisistä kehotetaan jokaista matkustajaa siirtymään hyttiinsä ja pukemaan kaapista tai sängyn alta löytyvät pelastusliivit ylleen. Sen jälkeen siirrytään käytävälle, jossa miehistö tarkistaa, että liivit ovat oikein puetut. Tähän yleensä harjoitus päättyy, joskus harvoin on ollut mukana siirtyminen kokoontumisasemille. Laivan valokuvaaja yleensä kuvaa tätä tilannetta ja muutakin risteilyä ja myy kuvia muistoksi risteilyltä.
Ensimmäisen illan päivällisellä jakaudutaan pöytiin omien seurueiden kanssa. Illallinen on yleensä kaunis tarjoiltu kolmen ruokalajin kokonaisuus, salaatti, lämmin ruoka ja jälkiruoka. En aivan pidä siitä, että seisovat pöydät valloittavat Venäjän jokilaivoja tarjoiltujen kauniiden ruokailujen tilalle. Mutta onhan sillä puolensa että ruokarajoitteisilla on itsenäisemmin valinnanvaraa.
Ensimmäisenä iltana laiva risteilee Neva-joen päästä päähän ja saapuu myöhään illalla Laatokalle. Risteilyalus lipuu juuri ennen Laatokan aukeamista ohi ikivanhan Pähkinälinnan linnoituksen. Parhaiten se näkyy keskikesällä, jolloin on myöhään illallakin valoisaa. Loppukesän pimeässä illassa linnoituksen voi lähinnä aistia laivan vieressä, mutta kiva kokemus sekin on.
Useimmiten laiva hiljenee melko aikaisin ensimmäisenä iltana, koska matkustajia painavat vielä tulomatkan rasitukset. Vaivat kuitenkin häviävät nopeasti seuraavaan aamuna, jolloin saavutaan risteilyn ensimmäiselle pysähdyspaikalle. Se on ohjelmasta riippuen joko Valamon luostarisaari tai Syvärijoen kautta aloitettaessa Lotinapelto, Syväriläisen kylä tai Mandrogin perinnekylä.
Valamon luostari Laatokalla
Pidän risteilyn molemmista kiertosuunnista. Jos risteily alkaa Valamon luostarisaarella, on se tosi vaikuttava aloitus koko matkalle. Toisaalta jos Valamo on viimeisenä, on se usein kohokohta risteilyn päätteeksi.
Laiva saapuu Valamon Niikkananlahdelle, koska pääluostarin lahti on liian pieni saapumispaikka isoille nelikantisille risteilijöille. Niikkanasta lähdetään pienemmällä yhteysaluksella pääluostarille, jossa tehdään kävelykierros luostarialueella muurien sisä- ja ulkopuolella. Ylös pääkirkolle kiivettäessä on matkalla erityisen kaunis luostarin puutarha, jossa on pieni ulkoilmakahvila.
Kohokohtina tällä kierroksella ovat minusta kaunis alakirkon Valamon Jumalanäidin suuri kultainen ikoni sekä mahtavan kultaisen kauniiksi restauroitu yläkatedraali. Jos pääsee Valamon moniäänisen mieskuoron lauluesitykseen, joka useimmiten tapahtuu, on kokemus täydellinen. Itku on päästä bassolaulun resonoidessa ja Valamon hymnin kaikuessa kauniissa kirkkosalissa.
Joskus kävelen takaisin muutaman kilometrin pyhän metsän halki takaisin Niikkanaan, mutta normaaliohjelmaan kuuluu paluu luostarin yhteysaluksella. Lounas syödään laivalla ja sen jälkeen lähdetään metsään kävelyretkelle poiketen välillä alueen skiitoilla. Kävellään Jerusalemin skiitan kautta Valamon runollisimmalle näköalapaikalle Öljymäelle. Sieltä retki jatkuu edelleen metsäreittiä erakkojärvelle ja Karjahoville, jossa voi saada nykyään harvinaista erikoisuutta eli vastalypsettyä lehmänmaitoa. Kävelyretki on ihastuttava luontokokemus ja olo on tosi pyhittynyt koko päivän kokemusten jälkeen. Tunnelmaa on vaikea kuvailla, mutta Valamossa käyneet ymmärtävät mistä on kyse.
Retkien järjestys voi olla toinenkin tai sisältökin toinen, esimerkiksi kävely kalliorannalle tai ajelua saaren sisäosassa kumiveneellä. Käyn tässä läpi risteilyn perusohjelmaa. Valamoon pääsee kyllä ihan omatoimisestikin vaikka kantosiipialuksella Käkisalmesta tai Sortavalasta ja saarella voi majoittua moneen hotelliin tai tulla vaikka vapaaehtoistöihin.
Laiva lähtee takaisin Laatokalle ja usein Valamo-päivän päälle risteilyaluksen kunto-ohjaaja pitää jooga- tai pilatestunnin, mutta se riippuu laivasta millaista ohjelmaa on tarjolla. Säästä taas riippuu pidetäänkö ohjelmaa laivan sisätiloissa vai aurinkokannella, joka on melkein tapahtumaan kuin tapahtumaan loistava paikka.
Iltaohjelma on usein muodostunut niin, että pitkän illallisen jälkeen on konsertti, joko klassista tai kansanmusiikkia ja sen jälkeen viihdettä leikkien ja tanssien. Ohjelman painotuksiin vaikuttaa kovasti myös se, onko liikkeellä suomalaischarterilla tai tavallisten venäläisten mukana reittilaivalla. Tai laivoja kulkee myös matkustajinaan kansainvälistä asiakaskuntaa esimerkiksi englanninkielisellä risteilyohjelmalla.
Syvärijoki päästä päähän
Syvärijoella usein menomatkalla jäädään laivasta Lotinapellossa ja ajetaan lähistön luostareille, joista suurin ja kuuluisin on Aleksanteri Syväriläisen munkkiluostari. Tunnin bussimatkalla näkee syväriläisiä metsämaisemia ja paluureitti on yleensä eri tietä Svirstroin kylään. Kauniilla järvialueella sijaitsevalla luostarilla tehdään kävelykierros ja käydään ihmettelemässä perustajan jäännöksiä. Kauppialta voi ostaa paikallista hunajaa ja yrttejä ja marjoja ja kalaa ja mitä nyt kauden mukaan onkaan tarjolla.
Retken voi tehdä myös Vvedeno-Ojatskin nunnaluostariin, Tervenicheskin luostariin ja vepsäläiskeskukseen sekä Aunuksen tai Staraja Ladogan kaupunkeihin, mutta riippuu laivasta mitä on tarjolla. Omalle porukalleen voi tilata tietysti mitä haluaa ja kaikki yleensä järjestyy helposti.
Syvärijoessa on kaksi sulkua, joiden läpimeno on mielenkiintoista seurattavaa. Jos laivasta on jääty Lotinapellossa ja paluu laivalle on myöhemmin, jää Ala-Syvärin sulku menomatkalla näkemättä, mutta myöhemmin iltapäivällä on Ylä-Syvärin sulku. Molemmat sulut mennään läpi vielä paluumatkalla Ääniseltä, joten asiaan ehtii joka tapauksessa tällä risteilyllä tutustumaan vähintään kolme kertaa.
Kizhin saari – Unescon maailmanperintökohde
Kizhin saarelle saavuttaessa kauniilla säällä näkyvät Kristuksen kirkastuksen kirkon kupolit hopeisenhohtoisena jo kaukaa. Rakennustaide saarella sekä käsityönäytökset ja vanhat tuvat ovat mielenkiintoista katsottavaa, itse kuitenkin nautin eniten saaren henkeäsalpaavan kauniista järvimaisemista ja hiljaisesta tunnelmasta, joka onnistuu saavuttaa kun hieman poikkeaa sivuun reiteiltä. Sitä tietysti ei pitäisi tehdä ettei ihanan luonnon tasapaino katoaisi.
Kizhin saaren pysähdys voi olla joko auringonnousun tai iltaruskon aikaan ja molemmat ajankohdat ovat hyviä. Petroskoin kaupungissa käynti on samana päivänä ja kaupunkikäynti tuo hyvää vastapainoa Kizhin luontoelämykselle. Jos risteily tehdään viidessä päivässä kuuden sijasta, niin silloin Petroskoi jää pois ohjelmasta.
Petroskoi (entinen Äänislinna)
Laatokka-Äänisen risteilyn lyhyemmässä viiden päivän versiossa Petroskoihin ei mennä, mutta kun mennään, aikaa Petroskoissa on yleensä kaupunkikierroksen verran. Kierroksen voi tehdä joko kävellen tai bussikierroksena. Tässä kohtaa monilla on tarvetta ja mahdollisuus huoltaa rahavarastojaan pankkikäynnillä. Muiden risteilyn kohteiden ainoa pankkiautomaatti saattaa olla tauolla mutta kaupungista niitä löytyy.
Petroskoin kohokohtana on usein Kantele-yhtyeen konsertti. Kyseessä on monilahjakkuuksien muodostama tanssi- ja musiikkiryhmä. Esitys on erityisen sykähdyttävä suomalaiselle karjalankielisine lauluineen ja minua ihmetyttää loistavan laulun lisäksi esiintyjien aito iloisuus ja huumori.
Mandrogin perinnekylä
Tässä kohtaa ollaan käyty risteilyn kauimmassa pisteessä ja käännytään takaisin päin Ääniselle kohti Syvärijokea. Paluumatkalla usein pysähdys on Mandrogin perinnekylässä, jossa käydään myös ruokailemassa laivan ulkopuolella piknik-lounaalla. Valittavana on grillattu possu-, kana-, kala- ja kasvisshaslik salaattien ja piirakoiden lisäksi.
Mandrogia on moitittu keinotekoiseksi kohteeksi, koska paikalle on tuonut rakennukset venäläinen miljardööri ja kaupat alueella ovat vähän kalliimpaa tasoa kuin muualla. Itse kuitenkin pidän paikasta vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Kylän rakentamiseen metsän reunaan panostetaan ja ympäristöä kehitetään minusta hyvällä ajatuksella vanhaa kunnioittaen.
Mandrogissa voi käydä uimassa Syvärijoessa kylän uimarannalla ellei pelkää joen voimakkaita virtauksia. Saunaan pääsee myös ja hevosajelulle ja käsityönäytöksiin. Alueen pieneen eläintarhaan pääsee tekemällä pienen lossimatkan. Mainetta on saavuttanut myös kylän keskellä oleva piirakkakahvila, jossa parhaimmillaan voi olla tarjolla parikymmentä erilaista leivonnaista täytteenä esim. kaalia, kalaa, sieniä tai marjoja.
Kun risteilyn kaikki kohteet on vierailtu, on viimeisenä iltana vuorossa laivalla hieman fiinimpää ohjelmaa eli päätöstilaisuus ja kapteenin illallinen. Illallistarjoilut ovat hieman aikaisia hienoja tarjoiluja hienommat ja kapteeni saapuu yleensä paikalle nostamaan maljan ja pitämään kiitospuheen. Henkilökunnalla on parasta päällään ja samaan on mahdollisuus myös asiakkailla.
Viimeisenä yönä risteillään taas Laatokan jälkeen Neva-joki päästä päähän ja Pietarin jokisatamaan saavutaan aikaisin aamulla. Voisin viettää aikani kokonaan tällä risteilyllä. Tulee mieleen että jotkuthan ovat muuttaneet eläkepäivikseen risteilyalukselle.
Jarmeli matkustaa 
2 vastausta artikkeliin “Jokiristeily Laatokalle ja Ääniselle Syväri – Kizhin saari – Petroskoi – Valamo”