Bishkek, Blogi, Ex-Neuvostoliiton maat, Keski-Aasia, Kirgisia

Keski-Aasian Staneissa osa 4/5: Kirgisia

Pääkaupungin Biskekin lentokentällä passintarkastuksessa minua oli vastassa nuoren rajamiehen lisäksi kamera. Olkaa hyvä ja katsokaa linssiin, sanoi vinosilmäinen virkamies. Viimeksi Kirgisian rajalla tarkastaja oli tarkistanut ohjekirjastaan, olinko viisumivapaa, mutta tällä kertaa Kirgisian tuloleima loksahti saman tien.

Siirryin suuren tuloaulan puolelle, missä tiivis taksinkuljettajien armeija odotteli liukuvien ovien takana. Pujottelin kirgisialaisen joukon läpi ja etsin ensimmäisenä katseellani pankkiautomaatteja Kirgisian käteistä varten. Pankkiautomaatit ovat täällä, hymyili minulle siistin näköinen nuorukainen ennen kuin ehdin keneltäkään kysyä ja ohjasi minut pienen kulman taakse.

Bishkekiläinen taksi
Bishkekiläinen taksi asianmukaisessa asussa

Rahat nostettuani kävin tuloaulan infotiskillä kysymässä, paljonko normaali taksi maksaa keskustaan. Äskeinen nuorukainen tuli kysymään tarvitsenko kuljetusta ja itse asiassa nyt juuri olin siihen valmis. Hinta oli riittävän lähellä tiskiltä saamaani arviota, joten lähdin kävelemään autolle mukavan auttajan perässä.

Autolla vähän hämmästyin, kun kuljettaja olikin eri henkilö ja paljon rähjäisemmän näköinen kaveri eikä autokaan aivan uusinta mallia. Istuin kuitenkin etupenkille ja hämmästyin vähän lisää kun huomasin kuljettajan maksavan jotain saattajalleni. Jotenkin tuli hetkeksi turvaton olo.

Bishkek valuutanvaihto
Kirgiisien kieli on kuin kyrillistä turkkia

Pysyin kuitenkin autossa ja aloin jututtamaan ja tutustumaan kuljettajaani, jotta tajuaisin mahdollisimman pian, olinko kelvollisessa kyydissä. Kuljettaja esittäytyi Zakeksi ja alkoikin vastailemaan kysymyksiini innokkaasti ja pian käsitin, että kyseessä oli ihan kunnon kaveri.

Zake teki kahta työtä, autonpesijänä ja taksinkuljettajana, säästääkseen rahaa. Hän halusi kunnon muslimina matkustaa Mekkaan, mutta ennen sitä hän halusi tienata rahat vanhempiensa matkaan sinne. Sen jälkeen hän tarvitsisi rahaa naimisiinmenoon, koska kirgiisimorsiamen perheelle pitäisi maksaa ainakin parituhatta dollaria, jos haluaisi hyvän kirgiisineidon. Venäläistytön kanssa voisi mennä naimisiin ilmaiseksi, mutta jotenkin Zake haaveili ennemmin kirgisialaisesta vaimosta.

Kirgisian parlamentti Jogorku Kenesh
Kirgisian parlamentti Jogorku Kenesh

Zake ajoi lujaa ja opasti elämäntarinansa lomassa kaikista ohiajamistamme paikoista ja sohi samalla navigaattoria. Hän kertoi myös että lentokentällä taksiarmeijalla on sellainen työnjako, että toiset hankkivat kyydittäviä ja toiset ajavat.

Tultuamme lähelle varaamaani hostellin osoitetta Zake meni jotenkin täydellisesti sekaisin. Hän ajeli siellä täällä ja sisäpihoilla etsien oikeaa numeroa ja juuttui yhdellä pihalla juuri sataneisiin pieniin kinoksiinkin niin, että siirryin hetkeksi kuskin paikalle ja hän työnsi auton irti. Ellen olisi jo ollut ihan tuttu hänen kanssaan, olisin luullut että nuorukainen olisi halunnut harhauttaa minua jotenkin.

Kady Hostel Bishkek

Oikea osoite kuitenkin löytyi ja muutaman euron arvoinen korvaus mukavasta matkasta tuntui pieneltä. Oli melkein haikea erota rähjäisestä ja ystävällisestä Zakesta, toivon tosiaan että nuori mies saa toteutettua elämänsä haaveet niinkuin unelmoi.

Joulukoristelua Bishkekin tyyliin
Joulukoristelua Bishkekin tyyliin

En ehtinyt surra kauaa, koska hostellissa oli vastassa vähintään yhtä ystävällinen jonkun verran keski-ikäisemmän oloinen Kadrbeg. Asetuin nukkumaan mukavaan huoneeseeni tässä kivassa majapaikassa Kirgisian pääkaupungin Bishkekin keskustassa.

Bishkek
Yhden ortodoksikirkon löysin, moskeijat jäivät näemmä kuvaamatta

Aluksi isäntä vaikutti pidättäytyvältä, mutta lämpeni parin päivän oleskeluni aikana juttelemaan joka käänteessä. Minua nauratti kun hän ihmetteli yleensä näkevänsä asukkainaan lähes teini-ikäisiä reppureissaajia vaelluskengissä ja sporttiasuissa, eikä rouvia pienen kassin kanssa korkokengissä ja harsohameessa niinkuin minä olin liikkeellä. Tajusin myöhemmin että hostelli oli hänen kotinsa, missä hän asui ja päivysti koko ajan poikansa kanssa.

Bishkek
Kirgiisilapset joulupukkia tapaamassa

Seuraavana aamuna oli jouluaatto ja lähdin kaupungille katsomaan miltä se Kirgisiassa näyttäisi vai näyttäisikö muslimimaassa miltään. Olin kyllä jo edellisenä iltana tullessani nähnyt ihan kunnolla jouluvalojen vilkkumista, joten tunnelmaa kyllä löytyi. Näin jopa keskustassa lapsia tapaamassa joulupukkiakin ja lumitöitä tekeviä kirgiisimiehiä.

Bishkek
Lumitöitä tehdään tarvittaessa

Söin samsapiirakkaa ja seurasin ihmisten parveilua valtavan kuusen luona. En oikein tykännyt lumesta, olisin tykännyt paljon enemmän pari päivää aikaisemmin aistimastani Turkmenistanin lämpimästä auringonpaisteesta. Mutta ajattelin suhtautua lumeen hyväksyvästi joulun kunniaksi.

Samsa
Samsat ovat yleensä pyöreitä, nakkeja taikinassa vasemmalla

Päivä oli mennyt nopeasti ja ilta jouluvaloineen alkoi tuikkia ympäri kaupunkia. Kävelin kohti majapaikkaani ja sen lähistöllä kävin ravintola Samirassa nauttimassa jouluateriani, Olivier-salaattia ja kirgisialaista lihapaistosta. Aikuisilta lapsiltani tuli jouluselfie ja ajattelin hetken, oliko sittenkään ollut hyvä ajatus lähteä reissuun jouluksi. Hetken päästä olin sitä mieltä, että olihan se mukava asia olla joskus reissussa Keski-Aasian Staneissa katsomassa toisenlaista elämää.

Bishkek Samira
Vaihtelua jouluruokaan

Seuraavana päivänä olin ajatellut mennä isäntäni Kadrbegin suosituksesta Issyk-Atan kylpyläkeskukseen 80 kilometrin päähän Biskekistä. Luovuin ajatuksesta, koska Kadrbeg oli niin huolissaan teiden liukkaudesta lumisateen jälkeen vuoristossa.

Bishkek Rossija
Täälläkin oli elokuvateatteri Rossija, kirgiisitwistillä

Lähdin etsimään kaupungilta joulusaunaa. Itse asiassa olin käynyt siellä aikaisemminkin edellisenä vuonna, joten se löytyi helposti. Zhyrkal on kupolimallisen paikan nimi ja olin ilahtunut huomatessani, että kaikki pinnat kirgisialaisessa kylpyläkeskuksessa oli vuoden aikana remontoitu entistäkin siistimmäksi.

Bishkek Zhyrgal
Kylpylä Zhyrgalin sisäänkäynti

Istuin läpitunkemattoman höyryisessä löylyhuoneessa kirgiisinaisten välissä ja kävin välillä vilvoittelmassa kupolikattoisessa uima-altaassa. Se tuntui niin mukavalta, että tein monta kierrosta höyryisen löylyhuoneen ja raikkaan turkoosin altaan välillä. Poistuessani istuin pitkään pukukaappien viereisissä nojatuleissa ja seurailin kuinka kirgiisiperheet tulivat ja menivät. Tunsin olevani kirgisialaisen uudistunut. Ajelin rämisevällä trollikalla eli johdinautolla pari pysäkkiä kotia kohti ja nukahdin oikein hyvin omassa lukaalissani.

Tämän matkan Kirgisia-osuus oli lähestymässä loppuaan ja seuraavana päivänä oli aika hyvästellä Bishkek. Lähdin aamulla kävelemään läpi keskustan kohti rautatieasemaa muutaman kilometrin päähän. Mätkähdin rautatieaseman edessä nurin koppuraisella jääpolulla ja hetken jo luulin etten pääsisi enää ylös. Kipu hellitti kuitenkin nopeasti ja siirryin asemasalin kautta raiteelle kohti Kazakstanin läpi kolmessa päivässä kulkevaan Moskovan junaan.

Bishkek aikataulu
Junalla olisi tänään päässyt myös Kazaniin ja Novosibirskiin

Lue myös: Kierros Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa Bishkek – Al Arca – Dushanbe – Khisor

Lue myös: Keski-Aasian Staneissa osa III: Uzbekistanissa

Lue myös: Keski-Aasian Staneissa osa II: Turkmenistanista Uzbekistaniin

Lue myös: Keski-Aasian Staneissa osa I: Turkmenistan

Lähde Lomalinjan matkalle Satumainen Silkkitie: Salaperäinen Samarkand – Tarujen Tashkent – Vuoristojen Bishkek

Lähde Lähialuematkojen reissuun Junalla Kirgisiaan

12 vastausta artikkeliin “Keski-Aasian Staneissa osa 4/5: Kirgisia”

  1. Ilmeisesti Kirgisia sitten on sen verran ylempänä ne Turkmenistanin paikat, joissa kävit? Vai minkäköhän vuoksi lämpötila oli selvästi alempana? Nuo ruoat kiinnostaisivat itseäni kovasti ja olen jo jonkin aikaa ajatellut käydä Kontulan Uzbekistan-ravintolassa. Olettaisin Keski-Aasian Stan-valtioiden ruokakulttuurissa olevan paljon yhteneväisyyttä keskenään.

    Tykkää

    1. En osaa sanoa onko maa paljon korkeudeltaan ylempänä, mutta onhan siinä vuoristoa välissä, joka voi pidätellä säärintamia. Se Kontulan Uzbekistan on oikein kiva ruokapaikka. Ihmettelen vaan kun sinne on tehty noutopöytä, joita missään Keski-Aasiassa ei juuri näe laatuhotellien aamiaissaleja lukuunottamatta. Mutta plov oli hyvää ja kiva että noita etnisiä yrittäjiä ilmestyy ravintoloidemme joukkoon: )

      Tykkää

  2. Olen ollut Bishkekin kentällä, kun lento Istanbulista Ulan Batoriin teki sinne välilaskun. Se oli vielä yö ja koko koneellinen joutui menemään terminaaliin siihen asti, että oltiin taas valmiit jatkamaan matkaa. ☺️

    Tykkää

  3. Keski-Aasian kentät ovat kovasti kehittyneet ja parantuneet sitten 80-luvun, jolloin pienillä Jak-koneilla lenneltiin kaupungista toiseen. Joku kollega kertoi laskeutuessa paloautojen saattaneen koneen parkkiruutuun: )

    Tykkää

  4. Siitä on parisen vuotta kun harhailin tuolla ihanan rähjäisessä Bishkekissä. Häät tuntuivat siellä olevan jokaisen miehen ja naisen unelma, ainakin mitä tulee hääliikkeiden määrään. Lunta tuntuu olevan runsaasti, marraskuun alussa oli vielä parisenkymmentä lämpöastetta.

    Tykkää

    1. Lunta en minäkään lähtenyt hakemaan Keski-Aasiasta, eikä muutamia päiviä aikaisemmin Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa sitä todellakaan ollut vaan aurinkoisen lämmintä. Vuoristo varmaan vaikuttaa sääolosuhteisiin melko paljon varsinkin vuodenvaihteen aikaan.

      Tykkää

    1. Kiitos kommentistasi: ) Suurta ja prameilevaa Kirgisiasta kyllä löytyy arkkitehtuurista kun sitä kaipaa. Ne paikat oli jo kierretty ja kuvattu aikaisemmilla kerroilla, joten nyt oli mukava vaan olla ja hengitellä erilaisessa maailmassa.

      Tykkää

  5. Olipa jotenkin tosi hellyttävää, että taksikuski tuolla tavalla avautui haaveistaan!
    Jostain syystä olen itsekin ruvennut viime vuosina lämpenemään ajatukselle että joka joulu ei ehkä tarvisikaan olla kotona, vaan voisi joskus lähteä reissuun.
    Koitko että tuolla oli kuinka turvallista?

    Tykkää

    1. Olihan tuolla turvallista sen jälkeen kun ymmärsin että taksinkuljettajien innokkuus oli vain elinkeinon harjoittamista. Keski-Aasian muslimimaissa liikkuminen tuntuu minusta tosi turvalliselta verrattuna moniin muihin maihin esimerkiksi Tunisiaan tai Egyptiin verrattuna, vaikka niistäkin olen pitänyt tosi paljon. Ehkä Neuvostoliiton perintö kansojen ystävyydestä on luonut jonkinlaista rauhaa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s